SUOMEN TUKKILAISMESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT

Tukkilaiskisoissa kilpaillaan uittotyön keskeisimmissä työlajeissa. Kilpailutoiminnan tavoitteita ovat: aikaisemmin metsätyöhön oleellisesti liittyneen uittotyöperinteen säilyttäminen, uittotyössä tarvittavien taitojen esittely yleisölle kilpailun muodossa ja harrastajien fyysisen kunnon ylläpitäminen.

Tukkilaismestaruuskilpailuissa noudatetaan Suomen Metsäurheiluliiton hallituksen 3.2.2003 vahvistamia sääntöjä. Näitä sääntöjä noudatetaan myös kaikissa muissa Suomen Metsäurheiluliiton jäsenjärjestöjen tai muun SMUL:n hallituksen hyväksymän järjestäjän toimeenpanemissa tukkilaiskisoissa.

1§ Suomen mestaruuskilpailujen järjestämisoikeus ja valvonta
Suomen Metsäurheiluliiton hallitus myöntää anomuksesta SM-kilpailujen järjestämisoikeuden tukkilaislajien tai metsäalan ammattilaisten muodostamalle järjestelytoimikunnalle tai yhdistykselle ja hyväksyy kilpailuajankohdan. Hallitus nimeää järjestäjien ehdotuksesta kilpailun valvojan. Valvoja toimii kilpailun aikana ylituomarina.

Järjestäjän on vähintään kuusi viikkoa ennen kilpailupäivää alistettava valvojan hyväksyttäväksi kilpailun yleissuunnitelma ja kilpailutehtävien yksityiskohtainen suunnitelma. Valvojan valtuuksien ja vastuun osalta noudatetaan SMUL:n hallituksen vahvistamia tukkilaismestaruuskilpailujen valvontaohjeita.

2§ Osanotto-oikeus Suomen mestaruuskilpailuihin
Suomen mestaruuskilpailuihin saavat osallistua kaikki SMUL:n jäsenyhdistysten jäsenet sekä valtakunnalliset ja paikalliset tukkilaisurheilua ylläpitävin jäsenyhdistysten jäsenet. Osanottorajoitusta ei ole.

3§ Kilpailulajit
Suomenmestarin arvosta kilpaillaan kuudessa eri lajissa: 1. koskenlasku, 2. tukkilaismaraton, 3. joukkuesoutu kolmihenkisin joukkuein, 4. sauvonta, 5. tukkilaisvala ja 6. rullaus. Kaikki kilpailulajit pyritään suorittamaan mikäli mahdollista samanaikaisesti samalla paikkakunnalla. Tarvittaessa mestaruuskilpailulajit voidaan jakaa suoritettavaksi useammalla paikkakunnalla.

4§ Kilpailusarjat
Suomenmestarin arvosta kilpaillaan neljässä eri sarjassa: miesten yleinen sarja (kilpailuvuonna 18 - 49 vuotta täyttävät), ikämiehet (50 vuotta kilpailuvuonna täyttävät ja vanhemmat), naisten sarja (ei ikärajoitusta) ja nuorten miesten sarja alle 18-vuotiaat (ei täytä kilpailuvuonna 18 vuotta). Suomenmestaruudesta voidaan kilpailla, mikäli sarjassa on vähintään neljä osanottajaa. Tämä koskee kaikkia sarjoja ja kaikkia kilpailulajeja.

5§ Kilpailuvälineet
Kilpailun järjestäjät hankkivat kaikki tarvittavat kilpailuvälineet. Kilpailijat saavat käyttää omia sestoja, sauvoimia tai vastaavia välineitä, jotka valvoja hyväksyy. Joukkuesoudussa voivat joukkueet käyttää myös omia veneitä kunhan ne on ennen kilpailua järjestäjän ja kilpailun valvojan toimesta hyväksytty.

6§ Kilpailupuku
Kilpailupuvuksi hyväksytään perinteinen tukkilaisen työasuste tai kevyt urheiluasuste (housunlahkeiden tulee ulottua polven alapuolelle) sekä jalkineet. Piikki- ja nastapohjaisia jalkineita ei saa käyttää. Kaikissa lajeissa kelluntaliivit ovat pakolliset.

7§ Suorituspaikat
Suomen mestaruuskilpailujen suorituspaikoiksi hyväksytään vesistöt, jotka ovat olleet perinteisiä uittoreittejä ja joissa on aikaisemmin järjestetty tukkilaislajien kilpailuja. Lisäksi valintaan vaikuttaa kilpailupaikan yleisöystävällisyys. Tavoitteena on myös mestaruuskilpailujen kierrätys mahdollisuuksien mukaan koko maan alueella. Järjestäjien on annettava mahdollisuus kilpailijoille tutustustumiseen kilpailupaikkoihin ja -välineisiin. Lisäksi on annettava mahdollisuus harjoitteluun. Tästä ei saa kuitenkaan aiheutua järjestäjille kohtuutonta vaivaa.

8§ Kilpailuohjeet

KOSKENLASKU
Koskenlasku suoritetaan pääsääntöisesti yhtäjaksoisella koskiosuudella. Yhtäjaksoisen koskiosuuden tulisi olla noin 90 % koko matkasta. Jos kilpailupaikkakunnalla ei ole tähän mahdollisuuksia, voidaan koskenlaskuosuuteen hyväksyä osa sestomismatkaa. Kaikissa kisoissa tulisi sijoittaa lyhyt sestomisosuus lähtö- ja maaliintulopäähän. Koskenlaskun kestoaika on mitoitettava niin, että kunkin kilpailijan suoritusaika saadaan otettua myös käsinajanotolla hyväksyttävällä tarkkuudella. Suoritusaika tulisi olla aikarajoissa 2 - 4 minuuttia. Alle yhden minuutin koskenlaskusuorituksiin hyväksytään vain sähköinen ajanotto.

Kilpailijalle arvotaan kilpailijan läsnäollessa laskutukki samanpituisista ja uimiskyvyltään sekä kantavuudeltaan samanarvoisista puista. Painavimmat kilpailijat huomioidaan niin, että laskutukin kantavuus on tasapuolinen. Sopivin laskutukki on kuusipuu, jota ei saa millään vakauttaa. Laskutukit numeroidaan. Laskiessa saa käyttää apuna sestointa, sauvointa tai uittohakaa. Sestoimen ja muiden apuvälineiden suurin leveys saa olla enintään 70 millimetriä. Melominen molempia päitä käyttäen on kielletty.

Kilpailijan on seisottava tukilla lähtiessään ja maaliin tullessa. Tukilta saa pudota, mutta takaisin on noustava omin avuin.

Lähtöjärjestys on arvottava. Yleisessä sarjassa suositellaan arpomaan kuuma ryhmä erilleen. Järjestäjät määräävät tarkemmin ryhmien lähtöjärjestyksen. Lähetys tapahtuu yksi kerrallaan väliaikalähtönä. Aika ratkaisee sijoituksen. Tasatuloksen sattuessa voittaa ensiksi laskenut kilpailija.

Alle 18-vuotiaat nuoret miehet voivat kilpailla koskenlaskussa holhoojansa luvalla, mikäli järjestäjät ja valvoja hyväksyvät kilpailupaikan olosuhteet riittävän turvallisiksi. Alle 18 -vuotiaat naiset eivät saa kilpailla koskenlaskussa.

 

TUKKILAISMARATON
Kilpailumatka on noin 700 - 800 metriä. Suorituksen kestoaika tulisi olla aikarajoissa 7 - 14 minuuttia, jolloin voittajan aika olisi noin 7-8 minuuttia ja viimeiset sijoitukset enintään 14 minuuttia. Tukkilaismaratonin lajit ovat: soutu, veneenveto, puomillajuoksu, sumajuoksu, sestominen ja maastojuoksu. Järjestäjien ja kilpailun valvojan harkinnalla voidaan sumajuoksu jättää pois, mikäli sen tekeminen kilpailua varten aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Kilpilukutsussa on mainittava mitkä osalajit ovat mukana tukkilaismaratonissa.Koko tukkilaismaratonissa kilpailevat yleinen sarja ja ikämiehet. Naiset ja nuoret kilpailevat minimaratonissa, joka koostuu soudusta, suma-, puomilla- ja maastojuoksusta. Järjestäjät voivat ottaa minimaratoniin mukaan kaikki neljä lajia tai valinnaisesti kolme lajia. Silloin on vain kolme lajia kun suma on jätetty pois.

Tukkilaismaraton suoritetaan väliaikalähdöllä, jonka järjestäjät pyrkivät arvioimaan niin, että kilpailu sujuu joustavasti ilman ruuhkaantumista ja sivuuttamisvaikeuksia. Kaikkien kilpailijoiden suoritusjärjestys arvotaan. Yleisessä sarjassa suositellaan arpomaan kuuma ryhmä erilleen. Järjestäjät määräävät tarkemmin ryhmien lähtöjärjestyksen. Kilpailijalla on sesta tai uittohaka mukana koko suorituksen ajan.

Soutu
Matka on noin 200 metriä. Nuorten ja naisten sarjassa soutumatka on noin 100 metriä. Veneessä on oltava kolme airoa, uittohaka ja äyskäri. Soutu tapahtuu järjestäjien valitsemilla veneillä. Kilpailijat saavat tutustua ennen kilpailua veneisiin. Veneiden on oltava kilpailijoille tasapuoliset.

Veneenveto
Matka on noin 100 metriä. Veto suoritetaan veneestä käsin uittohaalla puomin sivua pitkin. Matkan päätyttyä kiinnitetään vene järjestäjien määräämällä tavalla.

Puomillajuoksu
Matka on noin 100 - 200 metriä. Kilpailija saa pudota, mutta hänen on noustava omin avuin puomille putoamispaikalla. Kilpailijalla saa olla apuna sesta tai uittohaka. Edellä juoksevan on annettava takaa tulevalle tietä hänen sitä pyytäessä. Tietä on annettava tarvittaessa vaikka veteen menemällä. Ohituspaikkoina käytettäviä siipipuomeja on oltava vähintään kolme. Puomit on kasteltava ennen ensimmäisen kilpailijan lähtöä. Puomeissa ei saa olla teräviä oksia eikä nauloja ja niiden on oltava kaikki kilpailijat huomioiden tasapuolisesti kantavat.

Sumajuoksu
Sumajuoksu suoritetaan 50 - 100 metriä pitkän suman yli. Tarvittaessa sumajuoksu voidaan suorittaa edestakaisena matkana, jolloin säästytään pienemmällä sumantekotyöllä. Suma tulee rakentaa niin tiiviiksi, että se pysyy koko kilpailun ajan kaikille kilpailijoille tasapuolisena. Suma voi olla ladottu tai sekasuma. Sekasumassa tulee olla välillä kantavia tukkeja 4 - 5 kappaletta, jotta kilpailijalla on mahdollisuus suman vajotessa selviytyä eteenpäin.

Sestominen
Matka on 100 - 150 metriä. Samanpituiset, samanvahvuiset ja uimiskyvyltään samanarvoiset sestomistukit, joista kilpailija saa valita omansa, on kiinnitetty samalla tavalla puomiin tai vastaavaan laitteeseen. Tukin irrottaa kilpailija. Sestominen suoritetaan seisten. Välineenä on sestoin tai uittohaka, jonka leveys saa olla enintään 70 millimetriä. estomisvälineen molempia päitä ei saa käyttää. Sestomisen suorituspaikaksi pyritään valitsemaan niin syvä vesi, että sestominen tapahtuu pääsääntöisesti sestalla meloen, eikä pohjasta työntäen.

Maastojuoksu
Juoksumatka on 100 - 200 metriä. Juoksijalla on oltava mukana sesta tai uittohaka. Maastojuoksu suoritetaan yleensä viimeisenä lajina, mutta voidaan sijoittaa tukkilaismaratonissa myös muuhun parhaiten sopivaan kohtaan. Tukkilaismaratonissa suoritukseen käytetty aika ratkaisee sijoituksen. Tasatuloksen sattuessa voittaa ensiksi lähtenyt kilpailija.

JOUKKUESOUTU
Kilpailu suoritetaan kolmihenkisin joukkuein käyttäen järjestäjien valitsemia veneitä. Joukkueeiden omien veneiden käyttölle pitää olla kilpailun järjestäjän ja -valvojan hyväksyminen. Veneet on oltava samanpituiset ja uimiskyvyltään ja kantavuudeltaan samanlaiset. Airot ja melat on oltava samanlaiset. Matka on 1,0 - 1,5 kilometriä. Soutumatkan aikana voidaan ylittää puomiesteitä ja kiertää esimerkiksi ponttooneita, tynnyreitä tai pollareita. Aika ratkaisee sijoituksen. Tasatuloksen sattuessa voittaa ensiksi lähtenyt joukkue. Veneessä on oltava varusteena myös äyskäri. Joukkueet saavat tutustua ennen kilpailua veneisiin. Joukkuesoudussa kilpaillaan yhdessä sarjassa. Joukkueet muodostetaan kylä-, kunta-, jäsenyhdistyksen tai -liiton nimissä. Joukkueet saavat olla myös sekajoukkueita, koostuen naisista ja miehistä ilman ikärajoitusta.

SAUVONTA
Sauvonta suoritetaan koskiosuudella tai virtaavassa vedessä edestakaisena matkana. Kääntöpaikka merkitään selvästi näkyvällä poijulla. Sauvonnan suoritusaika tulee olla vähintään 2 - 15 minuuttia. Sauvonta suoritetaan veneestä käsin koko matka sauvomalla tai osa matkasta sauvoen ja osa soutaen, minkä järjestäjät määrittelevät tarkemmin kilpailuohjeissa. Järjestäjät hankkivat kilpailuveneet ja airot. Kilpailuveneet arvotaan. Veneet ja airot on oltava kilpailijoille tasapuoliset. Järjestäjät ja valvojat huolehtivat siitä, että tasapuolisuus toteutuu. Veneessä on oltava varusteena myös äyskäri. Kilpailijat saavat käyttää omia sauvoimia, jotka valvoja on hyväksynyt. Sauvonnassa voidaan käyttää tarvittaessa samoja veneitä ja airoja, joita käytetään tukkilaismaratonin soudussa. Sauvonnan mestaruudesta kilpaillaan yleisessä sarjassa ja ikämiessarjassa.

TUKKILAISVALA
Tukkilaisvala käsittää kaksi osasuoritusta, pakollinen osuus ja vapaaohjelma. Tukkilaisvala on arvostelulaji. Suorituksen arvostelee kolmihenkinen tuomaristo.

Pakollinen osuus
Tukkilaisvala suoritetaan vapaassa vedessä olevalla vakauttamattomalla tukilla. Uittohaka lyödään pystyyn keskelle tukkia (keskikohta on merkitty). Kilpailija kiertää uittohaan varren ympäri uittohakaa irrottamatta ja hakavarren latvaa kastelematta. Seuraavaksi hän käy juomassa vettä tukin toisessa päässä, palaa uittohaan taakse ja irrottaa uittohaan vasta sitten, kun molemmat jalat ovat sen takana. Suoritus on tehtävä putoamatta tukilta veteen ja kastelematta hakavarren latvaa. Kilpailijalla on aikaa tähän suoritukseen enintään yksi minuutti. Aika alkaa siitä, kun uittohaka lyödään tukkiin ja loppuu siihen, kun uittohaka irrotetaan tukista. Kilpailulajin arvostelutuomaristo valvoo ja hyväksyy tai hylkää suorituksen. Arvostelutuomarit antavat jokainen erikseen pisteet ( 1 - 10 ) pistettä. Pisteet laketaan yhteen ja jaetaan kolmella. Arvostelussa huomioidaan suorituksen nopeus ja suoritustaito. Hyväksytyn suorituksen jälkeen pääsee suorittamaan vapaaohjelman.

Vapaaohjelma ( tukkilaisakrobatia )
Vapaaohjelman suoritusaika on 1 - 2 minuuttia. Vapaaohjelmassa käytetään samoja pakollisen osuuden tukkeja. Vapaaohjelman arvostelusssa otetaan huomioon erityisesti ohjelman vaikeusaste ja suorituspuhtaus. Arvostelutuomarit antavat jokainen erikseen pisteet ( 1 - 10 ) pistettä. Kolmen tuomarin antamat pisteet laketaan yhteen ja jaetaan kolmella. Näin saatu pistemäärä lisätään pakollisen osan suoritukseen ja korkeimman pistemäärän saanut on tukkilaisvalan voittaja. Maksimipistemäärä on 20 pistettä. Tasatuloksen sattuessa parhaimmassa pistetuloksessa ratkaistaan kulta ja hopea uusimalla vapaaohjelma.

Tässä lajissa kilpailevat kaikki samassa sarjassa.

RULLAUS
Rullaus suoritetaan parikilpailuna. Kilpailuparit arvotaan. Parittomaksi jäänyt kilpailija tulee mukaan toisella kierroksella. Kilpailijalla saa olla apuvälineenä sesta (sestan leveys enintään 70 mm). Kilpailu alkaa kilpailutumarin käskystä liikkeelle. Rullaustukkia ei saa koskettaaa muulla kuin jalkapohjalla. Kilpailijan on pysyttävä omalla puolella tukkia. Tukin keskikohta on selvästi merkittävä. Oman tukkiosuuden ylityksestä tai toisen kilpailijan kosketuksesta tulee hylkäys. Mikäli ratkaisua ei tule yhden minuutin aikana, niin kilpailun tuomari käskee sestat pois ja kilpailua jatketaan, kunnes toinen kilpailija putoaa. Voittajat jatkavat pareittain järjestäjien antamien ohjeiden mukaisesti seuraaville kierroksille, kunnes voittaja ja mahdolliset muut palkintosijat saadaan selville. Voittaja on se, joka viimeisenä putoaa tai jää seisomaan tukille. Kilpailulajin arvostelutuomari valvoo ja hyväksyy suoritukset.

Tässä lajissa kilpailevat kaikki samassa sarjassa.

MUUT LAJIT
Tukkilaismestaruuskilpailuihin voidaan liittää oheislajeina (eivät ole SM-arvoisia) mm. näreenvääntö ja mottimestaruuskilpailut. Näreenvääntö suoritetaan Suomen Tukkilaiset ry:n määrittelemin säännöin ja mottimestaruuskilpailuissa sovelletaan EM-mottimestaruuskilpailujen sääntöjä.

9§ Turvamääräykset
Kilpailuissa on noudatettava työsuojelulakien mukaisia, uittotöitä koskevia ja Suomen Metsäurheiluliiton määrittelemiä turvallisuusmääräyksiä. Harjoittelussa ja kilpailuissa on ennalta huomioiava ja varottava kaikki onnettomuusriskit. Nuorilta jotka osallistuvat koskenlaskuun vaaditaan todistettavasti hyvä uimataito.

10§ Protestit
Kilpailua koskeva protesti on jätettävä kirjallisena kilpailun johtajalle viimeistään puolen tunnin kuluessa kunkin kilpailulajin päättymisestä. Protestit käsittelee tuomarineuvosto, joka koostuu kilpailun johtajasta, ylituomarista ( ylituomarina toimii kilpailun valvoja) ja yhdestä kilpailijoiden edustajasta. Tuomarineuvoston kokoaa SM-kisoissa ylituomari ja muissa kilpailuissa kilpailun johtaja. Tuomarineuvosto on nimettävä aina ennen kilpailua. Mikäli asia koskee nimettyä kilpailijaa, ylituomari nimeää kilpailijoiden joukosta uuden jäsenen. Tuomarineuvosto käsittelee määräajassa tehdyt protestit ennen palkintojen jakoa ja tekee ratkaisut urheilullisin perustein. Tuomarineuvoston päätös on lopullinen. Tuomarineuvosto voi kuulla kutsumiaan asiantuntijoita ennen päätöstä. Tulosluetteloa koskeva muistutus on tehtävä kilpailujen järjestäjälle viikon kuluessa tulosluettelon julkistamisesta.

11§ Muita ohjeita
Järjestäjien on toimitettava Suomen Metsäurheiluliitolle kilpailujen täydellinen tulosluettelo viimeistään kahden viikon kuluessa kilpailun päättymisestä.

Suomen Metsäurheiluliiton hallitus on hyväksynyt nämä säännöt ja ne ovat voimassa 3.2.2003 alkaen ja niitä voidaan muuttaa ainoastaan Suomen Metsäurheiluliiton hallituksen päätöksellä. Näihin sääntöihin liityvät tukkilaismestaruuskilpailun valvontaohjeet , jotka ovat tulleet voimaan 10.03.2000 alkaen.

Suomen Metsäurheiluliitto ry:n hallitus
3.2.2003

SM - kilpailujen järjestämisoikeus
Kirjallinen anomus SM - kilpailujen järjestämisestä on jätettävä Suomen Metsäurheiluliiton hallitukselle. Anomus suositellaan jätettäväksi hyvissä ajoin ja viimeistään vuotta ennen suunniteltua kilpailuajankohtaa. Tämä siitä syystä, että tukkilaislajien kilpailukalenteri tulevalle kaudelle voidaan suunnitella niin ettei tule päällekkäisyyksiä. SM - kilpailujen järjestämisen osalta suositellaan jättämään anomuksia ennakoidusti tuleville vuosille. Metsäurheiluliiton hallitus käsittelee hakemukset saapumisjärjestyksessä ja myöntää järjestämisoikeuden jos edellytykset SM - kilpailujen läpiviemiselle ovat olemassa sääntöjen edellyttämällä tavalla.

TUKKILAISMESTARUUSKILPAILUN VALVONTAOHJE

1. Valvonnan tarkoitus
11. Sääntöjen ja oikean kilpailuhengen mukaisten kilpailujen aikaansaaminen
12. Pyrkiä suojaamaan kilpailijat ja toimitsijat kilpailun aikana vahingoilta ja tapaturmilta
13. Poistamaan virheet seuraavien kilpailujen järjestelyistä kilpailun jälkeen suoritettavan kritiikin avulla
14. Järjestäjien vastuu kilpailusta on jakamaton. Valvonta ei sitä lisää eikä vähennä. Valvonta ja ohjaus suoritetaan täysin luottamuksellisellisesti kilpailun järjestäjiä auttavassa, neuvovassa ja kouluttavassa hengessä
2. Valvojan nimeäminen. Valvojan, joka toimii samalla kilpailun aikana ylituomarina, nimeää järjestäjien esityksestä liiton hallitus. Valvoja on toiminnassaan vastuussa liiton hallitukselle. Nimeäminen pyritään suorittamaan siinä kokouksessa, jossa kilpailujen järjestämisoikeus vahvistetaan.
3. Valvojan kelpoisuusvaatimukset
31. Valvojan on omattava käytännön kokemusta tukkilaiskisoista sekä kilpailijana, että järjestäjänä
32. Annettava suostumuksensa tehtävään
33. Varattava aikaa tehtäväänsä ennen kilpailua, sen aikana ja jälkeen kilpailun
34. Tunnettava etukäteen riittävästi järjestäjiä ja kilpailupaikan olosuhteita. On hyväksi, jos valvoja on lyhyehkön matkan päässä kilpailupaikalta
35. Oltava yleistä ja ammattikunnan arvostusta nauttiva henkilö
4. Valvojan oikeudet
41. Muuttaa ja hyväksyä kilpailun alustava suunnitelma suorituspaikkoihin, kilpailumaastoon, huoltoon, kuljetuksiin, ajanottoon, tuloslaskentaan ja yhteyksiin nähden
42. Tarkastuksen perusteella tehdä muutoksia ja antaa erikoisohjeita edellä mainituissa kohdissa
43. Puuttua kilpailun kulkuun, jos on aihetta epäillä, että se ei tapahdu sääntöjen mukaisesti ja ajanotossa on virheitä
44. Oikeus ottaa epäselvissä tapauksissa ennakkoon yhteys Suomen Metsäurheiluliiton hallitukseen
45. Valvoja kuuluu jäsenenä kilpailun tuomarineuvostoon ylituomarin ominaisuudessa yhdessä kilpailun johtajan kanssa ja se täydentää itseään yhdellä kokeneella kilpailijalla
46. Veloittaa kuluistaan vahvistettujen perusteiden mukaisesti
5. Valvojan tehtävät
51. Järjestelyorganisaation ja resurssien mitoituksen tarkastus
52. Alustava suunnittelu, suorituspaikkojen ja välineiden tarkastus ja hyväksyminen
53. Kilpailijoiden omien välineiden tarkastus ja hyvksyminen. Tarkkailu kilpailun aikana
54. Loppuarvostelun antaminen liiton hallitukselle
6. Alustava suunnitelma. Järjestelytoimikunnan on vähintään kuusi viikkoa ennen kilpailupäivää toimitettava valvojalle alustava kilpailusuunnitelma. Siinä on oltava ainakin:
61. Kilpailun johtajan ja sihteerin nimet, osoitteet ja puhelinnumerot
62. Kaavamainen esitys kilpailun kulusta ja turvallisuustoimista
63. Luonnos kilpailuohjeista
64. Kuljetukset, majoitukset, huolto ja ilmoittautumiset
65. Kilpailun aikataulu

Valvojan on annettava hyväksymisensä kymmenen päivän kuluessa ilmoituksen saamisesta mahdollisine huomautuksineen ja muutosvaatimuksineen.

7. Ennakkotarkastus
Vähintään kaksi viikkoa ennen kilpailua on valvojan suoritettava ennakkotarkastus kilpailupaikalla ja se käsittää ainakin seuraavat kohdat:

71. Kilpailijoiden saapuminen ja vastaanotto
72. Majoitus ja muonitus
73. Kuljetukset
74. Yhteydet ja varusteiden kuljetus
75. Järjestäjien huomioimat turvallisuustoimet eri kilpailulajeissa
76. Palkintojen taso ja niiden jakamisen aikataulu
77. Ajanoton ja tuloslaskennan järjestely ( paikka, henkilöstö, ajaottotapa, ajanoton tarkistus, työskentelyjärjestys jne.)
78. Osalajien johtajien selostus lajiensa suorittamisesta ja sääntöjen tuntemuksesta
79. Osalajien niveltyvyys toisiinsa
80. Tiedotustoiminta, kuulutus ja kilpailuohjeet käsiohjelmassa
Erityisesti on kiinnitettävä huomiota:

1. Osalajien samanarvoisuuteen
2. Turvallisuusnäkökohtiin kaikissa sarjoissa ja eri kilpailulajeissa
3. Tulosten nopeaan laskentaan, kuulutukseen ja tulosten toimittamiseen jakeluun
4. Yhteistoiminnan estämiseen ( arvonnat ja lähtöjärjestys)
8. Vastuun jako

Valvojan varsinaiset tehtävät päättyvät kilpailuna alkaessa, kun taas ylituomarin tehtävät alkavat.

Johto ja vastuu kuuluu tämän jälkeen kilpailun johtajalle. Kilpailun aikana valvojan on tarkkailtava kilpailun kulkua ja tehtävä mahdolliset huomautukset kilpailun johtajalle. Kilpailua koskevat erimielisyydet alistetaan tuomarineuvostolle, jonka muodostavat kilpailun johtaja, valvoja ylituomarin ominaisuudessa ja yksi kilpailijoiden edustaja. Kolmihenkisen neuvoston puheenjohtajana toimii ylituomari.

9. Jälkitoimenpiteet
Kahden viikon kuluessa kilpailusta on valvojan annettava liiton hallitukselle lyhyt arvostelu kilpailun kuluessa sattuneista tapahtumista. Erityisesti on mainittava ne kohdat, jotka seuraavissa kilpailuissa on korjattava ja joista on syntynyt epäselvyyttä.

Suomen Metsäurheiluliitto ry:n hallitus on hyväksynyt tämän valvontaohjeen 10.03.2000. Tätä valvontaohjetta voidaan muuttaa Suomen Metsäurheiluliiton hallituksen päätöksellä.

 

 

 

Iin Tukkilaiskisojen lähtölistat ja käsiohjelma julkaistu
SUOMI100-JUHLAVUODEN KUNNIAKSI IIN TUKKILAISKISAT SINULLE TARJOAA KAUPPAKESKUS KÄRKKÄINEN. Vapaa pääsy!